Aseharrastajat ikääntyvät - miten käy aseharrastuksen tulevaisuudessa?

Aseet ovat olleet satoja vuosia Suomen kulttuurihistoriaan kuuluvia. Tähän asti aseet eivät ole olleet mikään ongelma yhteiskunnalle. Vuoden 1933 jälkeen niihin ovat voineet hakea lupaa sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet ns. kunnollisia kansalaisia. Rikollisilla on myös ollut ja tulee aina olemaan aseita. Rikollisten aseet eivät kuitenkaan koskaan ole olleet tai tule olemaan poliisin rekistereissä. Luvallisten ja luvattomien aseiden ero on lainsäätäjälle pääsääntöisesti siinä, että erilaiset lainsäädännölliset kiristystoimenpiteet koskettavat ainoastaan luvallisia aseita. Luvattomien aseiden hallussapitohan luokitellaan jo nyt rikokseksi. Aseenomistus – luvallisen tai luvattoman – on alkanut yhteiskunnassa muodostumaan viranomaisille yhdeksi ja samaksi asiaksi. Toki se, mitä aseella tekee, on ja pitääkin olla oleellista. Kuitenkin jo aseen olemassa olo katsotaan ilmeisesti nykyään riskiksi. Aikaisemmin ei ajateltu näin, sillä silloin vielä ymmärrettiin ihmisten tekevän asiat tässä maailmassa.

Aseita harrastavien joukossa piilee suuri ikäongelma. Ihmiset ovat alkaneet karttaa luvallisiakin aseita, mikä johtuu tarkoituksenmukaisesta asevastaisesta toiminnasta. Suomen aseharrastajien keski-ikä nousee huolestuttavasti, koska uudet harrastajat eivät uskalla aloittaa aseharrastusta. Aikaisemmin aseen omistamista ei koettu yhteiskunnan kannalta ongelmaksi, nykyisin näin ei katsota olevan. Ihmisten alitajuntaan on pyritty iskostamaan ajatus, että ampuma-aseen hallussapito on väärin ja se muovaa ihmisen riskiksi. Ikääntynyt harrastajakunta ei osaa nähtävästi siirtää perintönä nuoremmille sitä, että aseen omistamiseen kuuluu lainkuuliaisuus. Aseet ovat terve ja hyvä harrastus. Eräät harrastajat näkevät pelkästään aseisiin liittyvät suuret taloudelliset kysymykset. Aseiden hinnat ovat olleet Suomessa voimakkaassa nousussa, mikä kehitys ei voi jatkua AAHY:n toimien johdosta.

Aseharrastajien ikuinen elämä?

Suuri osa iäkkäistä aseharrastajista kuvittelee elävänsä ikuisesti. Aseensa he katsovat kuuluvan ilman muuta heille itselleen – ehkä kuolemansakin jälkeen. Viranomaisten lupapolitiikka on muuttunut selkeästi viime aikoina siihen suuntaan, että toistaiseksi myönnetty lupa voidaan peruuttaa jo ennen ihmisen kuolemaa. Lisäksi kaikki epäselvyydet – todelliset tai keksityt – leimaavat ihmisen kaikkine aseineen rikolliseksi ja aseet valtion omaisuudeksi. Harvoin ikääntynyt harrastaja tai asealan ammattilainen, joka on joutunut viranomaismielivallan uhriksi aseasioissa, on osannut hetkeä aikaisemmin ennakoida tämän kaltaisen suhtautumisen oikeasti mahdolliseksi juuri hänelle itselleen. Mikäli aika ehtii jättää aseihmisen ensin, ei perikuntaa kohdella ainakaan yhtään paremmin. Aseet oheistarvikkeineen katsotaan valtion omaisuudeksi hyvin lyhyen määräajan jälkeen, mihin käytännössä koskaan ei ole varauduttu millään tavalla.

Varovaisesti arvioiden noin 50% maamme aseista vaihtaa omistajaa tulevan kymmenen vuoden aikana, mutta kuka ne pystyy ostamaan? Näin rakentunut järjestelmä johtaa väistämättä aseiden polkumyyntiin ja merkittävän asemäärän tuhoamiseen. Lisäksi moni ihminen tulee syyttä leimatuksi rikolliseksi hallusta tavattujen aseiden vuoksi, mitä poliisin rekisterit eivät yllättäen tunne luvallisiksi. Eräs ongelma on myös se, että ihmisen ikääntyessä alkaa hänen muistinsakin pätkiä. Aiemmin itsestään selvyytenä pidetyt aseet eivät olekaan niin selvä asia viranomaisille. Tietyissä tilanteissa ihmisen soveltuvuutta ampuma-aseen hallussapitämiseen aletaan korostetusti tarkastella ja tehdä toimenpiteitä hänen aseidensa siirtämiseksi valtion omistukseen.

Viranomaisten toiminnan vaikutuksista

NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry on nähnyt valitettavan monta masentunutta ja toivonsa menettänyttä ihmistä, koska heitä ei ole kaikesta huolimatta kohdeltu viranomaisen toimesta asiallisesti. Heitä on kohdeltu kuin rikollista, vaikka he ovat itse kokeneet olleensa lain oikealla puolella ja luottaneet oikeusvaltion pitävän heidän oikeuksiensa puolta. Hämmästys on ollut heille valtava, kun aseluvat ja ihmisen oman kokemuksen mukaan kansalaisluottamuskin on yllättäen otettu pois. Kaikessa on ollut takana se, että ase laitteena ei ole viranomaiselle enää sama kuin ennen. Lisäksi ihmisen arvo ei näytä riippuvan ihmisen asemasta tai menneisyydestä. Viranomaisen mielivallan käyttömahdollisuus tekee mahdolliseksi tuhota aikaisemmin yhteiskunnan tukipylväiksi katsotutkin henkilöt. Heitä ei enää ilmeisesti tarvita tässä maailmassa, jos aseet ovat heille tärkeitä.

Neuvon kaikkia aseharrastajia ja -ammattilaisia tarkastelemaan itseään ja miettimään, mitä jos juuri minä joudun korostettuun tarkkailuun. Älkää säilyttäkö itsellänne mitään sellaista, mihin ei ole lupaa, ei edes ylimääräisiä irtopiippuja tms. Yksikin pieni virhe voi kostautua. Säilyttäkää aseisiin liittyvä tavara asianmukaisesti siten, että voitte hyvällä omallatunnolla esittää kaiken viranomaiselle kysyttäessä. Vetoan myös kaikkiin aseharrastajiin siinä, että auttakaa aseveljeänne silloin, kun hän ei itse ymmärrä tekevänsä väärin. Vihjatkaa hänelle jotenkin hienovaraisesti, että Alzheimerisi on edennyt sellaista vauhtia, että pidä kaappisi avain hyvässä tallessa! Ihmisen ikääntyminen on luonnollinen asia ja siitä ei pidä rangaista. Ikä ei tee ihmistä vaaralliseksi, päin vastoin elämän kokemus lisääntyy. Poliisi ei kuitenkaan kohtele vanhusta välttämättä enää arvokkaasti suuren tehtaan johtajana, vaikka hän olisikin ollut ennen sellainen. Osatkaa myös luopua aseistanne itse ajoissa tai tehkää jatkosuunnitelma eli ns. asetestamentti siltä varalta, että menetät liikenneonnettomuudessa henkesi.

Asetestamentin mahdollisuus?

Aseista on medioissa käyty jo muutenkin liikaa negatiivista keskustelua. Kaupallisena vihjeenä asealan yrittäjille: asetestamentit voi osoittaa luvallisille asealan yrityksille mm. säilytys ja realisointi asioissa viranomaisen kanssa sopien siten, ettei leskelle jää ylivoimaisen vaikeaa ongelmaa. Hinnoittelun yms. voit tällöin suunnitella ennakkoonkin vaikka suuntaa antamaan ja auttaa esineiden tunnistamisessa jo valmiiksi. Suunnitelma auttaa myös silloin, kun viranomainen päättää hakea omaisuuttasi pois tekaistulla syyllä, että esim. joku nyt vain väittää sinun tehneen jotain. Älä sellaisessa tapauksessa vastusta viranomaista, sillä jäät varmasti toiseksi. Pahaa oloa ei seuraa sinulle ollenkaan niin paljoa, jos voit kirjallisesti osoittaa omaisuutesi säilytyspaikan oikeaan myyntiosoitteeseen.

Haluan lopuksi vielä lisätä, että minua itseäni kohtaan viranomaiset ovat toimineet tähän asti asiallisesti ja siitä kiitos heille! Tietoomme tulleet lukuisat tapaukset viittaavat siihen, että tapahtumapaikoille tulleet yksittäiset poliisiviranomaiset tekevät vain työtään ja ohjeet heille on annettu esimiesten toimesta. Maailmassa yksittäinen ihminen on kovin pieni tekijä, kun toteutetaan laajaa asevastaista kampanjaa. Poliisi joutuu virkansa puolesta tekemään vastenmielisiä ratkaisuja, kun johtajat käskevät. Turvaa siksi itsellesi se, ettet joudu aiheetta syylliseksi. Monet haluavat asemiesten näyttävän vanhoilta jääräpäisiltä ukoilta. Aseenomistajiin suhtaudutaan nykyisin ikärasistisesti.

A. Jokinen
NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry
pääsihteeri