HS:n toimittaja kokeili aseen hankintaluvan hakemista - 10.2.2008

Sunnuntain Helsingin Sanomissa 10.2.2008 oli sivulla A4 uutisoitu ampuma-aseen hankintaluvan hakuprosessi Helsingissä. Asialla oli jo aiemmin kiihkeän asevastaisista kirjoituksistaan tunnettu toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen, sama poninhännäkäs henkilö joka tavattiin AAHY:n asehuutokaupassa 11.10.2007, huutokauppaa käsitelleessä artikkelissa fiktiohahmo "Dirty Harryksi" vertaamansa Saku Rouvalin kanssa ja jonka kynästä on peräisin mm. Suomen päihdeongelmien vähättely kutsumalla alkoholia seurustelujuomaksi verrattuna äärettömän harvinaisiin luvallisten ampuma-aseiden väärinkäyttötapauksiin Suomessa. Heikkinen teki kantansa tällöin selväksi, aseet tulee hänen mielestään kieltää.

Kaikesta huolimatta hän on hakenut nimissään ampuma-aseen hankintalupaa, kertoen motiivikseen journalismin. Ampuma-aselaki ei tällaista perustetta ampuma-aseen hankintaluvan myöntämiselle tunne ja Heikkinen tunnustaa kirjoituksessaan ettei aikonutkaan käyttää hankkimaansa asetta ilmoittamaansa tarkoitukseen, joten hän on tahallaan harhaanjohtanut lupaviranomaisia. Heikkinen vetoaa myös AAHY:n "Aselupakäytäntöjen Yhtenäistämisohjeeseen", jonka mukaan ensimmäisen aseluvan hakijat tulee haastatella henkilökohtaisesti, ottamatta huomioon tosiasiaa että AYO on saatekirjelmänsä mukaisesti ainoastaan ohjeellinen dokumentti jonka kirjaimen noudattaminen ja noudattamatta jättäminen on täysin lupaviranomaisen harkinnassa. Kirjoitus on jopa otsikoitu niin, että haastattelun puuttumisesta yritetään tehdä uutista, mikä ei jo tähän mennessä nähdyt Heikkisen toimintatavat tuntien yllätä. Hänen käsissään "uutiset" muuttuvat herkästi uutisiksi, keinoja kaihtamatta ja hänen tylsän mutta vimmalla käytetyn kynänsä raivoa maistavat kohtalaisella säännöllisyydellä valikoidut kohteet, mukaanlukien hänen syrjäinen synnyinseutunsa.

Heikkinen on sanojensa mukaan liittynyt "ampumaradan" jäseneksi, kertoen ettei ampumaseura ole jäsenyyttä myöntänyt. "Ampumaradan" jäsenyys ei, aiemmin NRA:n aiheesta julkaiseman mukaisesti, osoita muuta kuin sen että hakijalla on mahdollisuus harrastaa ammuntaa, mikä herättää epäilyjä edullisesti ja helposti saatava jäsenyystodistuksen todistusarvosta ja että onko mitään tehty sen jälkeen kun kaupallisten ratojen kirjoittamista jäsenyystodistuksista nousi viimeksi keskustelua Kyseenalaiseksi tässä valossa nousee jälleen myös Helsingin poliisin asejaoksen esimiehen, tarkastaja Jukka Kasken, tehtäviensä tasalla olo.

Riippumatta siitä tuntuuko sen ääneen sanominen toistelulta, motivoitunut psykopaatti joka pystyy käyttäytymään rationaalisesti mahdollisen haastattelun ajan, mitä todennäköisimmin saa pienoispistoolin tai -kiväärin hankintaluvan muutamassa viikossa, kunhan rikosrekisterimerkintöjä ei ole. Aukottoman aselupajärjestelmän luominen on aina ollut, on ja tulee aina olemaan utopiaa. Katukaupasta sama psykopaatti saa sarjatuliaseen muutamassa tunnissa, rautakaupasta räjähteeksi sopivaa lannoitetta niin paljon kuin haluaa ja sytyttimen tarveaineet apteekista heti, ilman lupamuodollisuuksia.

Jäämme odottamaan Mikko-Pekka Heikkisen "tutkivaa journalismia" pommitarvikkeiden hankintakierrokselta. Niiden säilytystäkään ei ole säädelty, joten Sanoma-Osakeyhtiön ei tarvitse järjestää yhteisön hallussapitolupaa aseen säilyttämiseen yhtiön kassakaapissa ja luvittaa yhteisön asevastaavaa, mistä toimittaja Heikkinen tietysti varmistui ennen luvallisen ampuma-aseensa jättämistä säilytettäväksi paikkaan johon muilla kuin aseluvan haltijalla ei ole pääsyä.

NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry
Hallitus