090110 - JULKISEN KESKUSTELUN VAIKUTUS VÄKIVALTAAN

Tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti uudenvuoden puheessaan huolestuneisuutensa perheväkivallasta. Hän ei ollut niinkään huolissaan tulevista irtisanomisista eikä pitkäaikaisista lomautuksista, jotka koskevat ja tulevat koskemaan useita tuhansia perheitä. Perheiden, yhteiskunnan tukipylväiden nöyryyttäminen, sekä epävarmuus tulevaisuudesta ja taloudellisen ahdingon vaaran jatkuva olemassaolo synnyttävät vääjäämättä sisäisiä jännitteitä, jotka saattavat purkautua ääritilanteissa, jopa rajun väkivaltaisesti perheen tulo- tai koulutustasosta riippumatta.

Halonen sivusi puheessaan myös mieliaihettaan: aseita. Rauhankyyhkyn sinnikkyydellä hän jälleen kerran peitellysti syöksyi korkealta oliivin oksaltaan laillisen aseenomistuksen kimppuun piiskaten palvelualtista virkamiehistöään laatimaan yhä kattavampia rajoituksia.

Halosen olisi syytä muistaa, että hänen aatetoverinsa ovat hyväksyneet vaivalla ja verellä rakennetun kansalaisyhteiskunnan. Sallisimmeko lähes sata vuotiaan Suomen taantua jälleen alamaisyhteiskunnaksi vain miellyttääksemme "sirppi ja vasara eliittiä"? Suomalaisten itsetunnon murtaminen näyttää olevan Halosen päämääränä ja siinä hän on osoittanut erityisosaamista.

Israelin lähes joka jouluiseen oman valtiorajan ylittävään sotilaalliseen ristiretkeen Halosella ei näytä olevan juuri mitään sanottavaa vaikka päivittäiset uhriluvut ylittävät monikymmenkertaisesti Jokelan ja Kauhajoen uhriluvut. Miltään taholta ei ole tullut esille kollektiivisen surun ilmauksia näiden taisteluissa kaatuneiden osapuolten puolesta.

Torstaina 08.01.2009 Jyväskylässä tapahtuneessa väkivaltatilanteessa kolme romanimiestä sai surmansa selvitellessään ampuma-asein huoltajuuskiistaa. Uutisten perusteella näyttäisi, että kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien aseistusta käytetään vapautuneen tottuneesti ravintoloissa, tanssilavoilla, raviradoilla yms. paikoissa, joita yleisen käsityksen mukaan ei mielletä ammunnan harrastamiselle sopiviksi. Näihin "joulukorttiluvilla" oleviin, tilaviin taskuihin mahtuviin aseisiin ei ilmeisesti edes AAHY:n virkamiesten laatimat ohjeet selvennyksineen yllä. Jouni Laiho puhui kuitenkin TV-uutisissa heti aselaista Jyväskylän tapauksen jälkeen, vaikka täysin keskeneräinen esitutkinta ei ollut voinut osoittaa tapausta aselaista johtuneeksi. Aselaki koskee lähinnä luvallisia aseita ja tästä ei haluta tämän tapauksen kohdalla edes yleisesti puhua. Tuntuu, että ikävistä tapauksista yritetään hakea vai ne asiat, mitä voidaan käyttää kieltäviä lakeja suunniteltaessa. Asia halutaan tuoda julkisuuteen yllättäen, kiireellä ja "kauhulla maustettuna".

Lainkuuliaisten kansalaisten kansalaisoikeuksien tai lakien kiristämisellä ei tunnetusti ole aiemminkaan ollut vaikutusta rikollisten toimintaan rikoksia vähentävällä tai ennaltaehkäisevällä tavalla, vaan juuri päinvastoin. Aserajoitukset ovat johtaneet mm. Englannissa rikosten määrän kasvamiseen. (kts. linkki) Asekieltojen vaikutukset: Iso-Britannia

Julkisuudessa on yhä enenevässä määrin pyritty käsittelemään suomalaista väkivaltaa. Esille tuodut, väkivaltaisten tilanteiden toistuvat uutisoinnit, aiheuttavat yhä lisääntyvää pahoinvointia ja lisäävät ihmisten toivottomuutta. Jo valmiiksi järkkynyt mieli saa yhä toistuvasta väkivaltaisen uutisen signaalista mahdollisen kimmokkeen samaan (mm. USA:n kouluampumistapaukset ovat olleet kopioita toisistaan) ja järkkynyt, epätoivoinen ihminen haluaa itsensä historiankirjoihin keinolla, millä hyvänsä, koska kokee asian saavuttaman julkisuuden jo sinällään saavuttamisen arvoiseksi. Julkisuus ruokkii näin lisää väkivaltaa.

Julkista keskustelua ja politiikkojen irtopisteiden keruuta on käytetty yhä enenevässä määrin keinoina saada voimaan jonkinasteisia kieltolakeja ampuma-aseille. Kuten tunnettua, eivät kieltolait ole ennenkään tuoneet niitä tuloksia, joihin niitä hyväksikäyttäen on tähdätty. Halonen puhui alkoholista ja aseista. Tulee muistaa, miten rikollisuus lisääntyi aikoinaan alkoholikieltolain myötä. Mikäli alkoholin saantia rajoitetaan veroja nostamalla, tarkoittanee rajoittaminen aseissa lupamaksujen nostamista.

Voimassaoleva ampuma-aselaki on ollut toimiva ja se on tähänkin asti antanut kaikki mahdollisuudet ja keinot säädellä ampuma-aseiden saantia. Lain tulkinnassa on pyritty kiinnittämään huomio juuri tärkeimpään eli aseluvanhakijaan.

45 § Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset luonnolliselle henkilölle (29.6.2001/601)
Hankkimislupa voidaan antaa sellaiselle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussa ampuma-aseita ja aseen osia.

Ongelma on lain yläpuolelle nostettu Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohje AYO lisäohjeineen. Luvattomilla ampuma-aseilla suoritettuja veritekoja ei voida estää ohjeistuksella, vaan rikollisten henkilöiden kotipiiriin suoritetuilla kotietsinnöillä ja järjestelmällisellä rikollisuuden vastaisella toiminnalla. Viranomaisten toiminnan tehostamisen esteenä ovat yhteiskunnassamme toimivat monikulttuurisuuden suojelijat, jotka kokisivat viranomaisten toimet rasistisiksi.

Väkivaltaa ei saa popularisoida. Vain nollatoleranssi on mahdollinen keino saada jatkuvasti pahoinpitelyihin syyllistyneet henkilöt muuttamaan käyttäytymismallejaan. Väkivallan käytön hyväksyminen Tsetseniassa tai Gazassa osoittaa suomalaisten politiikkojen epärehellisyyden. On helppoa kerätä irtopisteitä asevastaisuudella Suomessa.

Runo K. Kurko
puheenjohtaja

Antti Jokinen
pääsihteeri