110805 - Jyrki, Jyrki, älä tyrki!

Sosiaalista demokratiaa

Sosiaalidemokratian tavoitteena on ollut alunperin parantaa yhteiskuntaa siirtymällä asteittain kapitalismista sosialismiin ilman vallankumousta, siis hiljaa hivuttamalla. 1900-luvun alkupuolella, puhumattakaan 1800-luvun lopusta, jolloin sosialismi aatteena näki päivän valon, kansaa, jolle kirkko oli ankaralla saarnaamisella iskostanut seuraa johtajaa mielentilan, oli helppo taivutella sosialismin kannattajaksi.

Kieltämättä osa kansalaisyhteiskunnan uudistuksista ja parannuksista on sosialidemokraattien ansiota. Forssan julistus luettelee tavoiteltavia vapauksia ja oikeuksia sekä koulutuksellisia tavoitteita, jotka ovat jopa osin toteutuneet kuten 8-tuntinen työpäivä, maksuton lääkärinhoito, progressiivinen verotus, naisten ja miesten tasa-arvo mm. Sosialidemokratian arvopohja on lainaa Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista; vapaus veljeys, tasa-arvo. Nykyään modernisoitu muotoon vapaus, solidaarisuus, tasa-arvo. Hyveellisiä, kannatettavia arvoja, helppoja unohtaa ja hylätä Audin takapenkillä.

Tämän päivän sosialidemokraatit ovat tosin ankarin ponnistuksin jopa ylittäneet nuo Forssan julistuksen tavoitteet; suurella osalla varsinkin nuorista työntekijöistä on 8-tuntinen työviikko, lääkärissä käynnistä saa maksaa joka vuosi entistä enemmän (rahat pois myös köyhiltä ja vanhuksilta hyvinvointiyhteiskunnan nimissä), veroprogressiota rukataan kulloisenkin kateustason mukaan, koululaitos on pahemmassa kriisissä kuin euro ja ikuinen, yhtäläinen tasa-arvo kaikille kaapeistaankin ulos tulleille sosialidemokraateille.

Miksi tuo aiemmin niin suuri uudistushenkinen valtaankin tottunut puolue, joka määrittelee itsensä nykyäänkin keskustavasemmistolaiseksi, on kuivumassa veren vähyyteen? Aatteen palo on kai hiipunut, ruuti päässyt kastumaan, suutari palannut lestinsä luo. Enää ei voi köyhää lukutaidotonta kansaa agitoida vetämään punaista viivaa äänestyskopissa vaikuttamisen tunteen kiihtymyksestä vapisevin kourin. Vaikeinta tai ehkäpä mahdotonta on luoda nykyisyydestä uskottavaa tulevaisuutta, menneisyys unohtaen, vain pitämällä yllä kapitalistin pelkoa ja hylkäämällä perinteisen vähäosaisen elinolojen kohentamisen. Puoluekenttään ilmestynyt Väripuolue on järsinyt demarien ennestäänkin ohutta uskottavuutta. Väripuoluehan käyttää avoimen härskisti hyväkseen demareidenkin kannattamaa yksityisomaisuuden hävittämistä sekä välttämättömän sosiaalisen kontrollin voimakasta lisäämistä. Juuri Forssan julistuksen tavoitteiden toteutuminen on johdattanut sosialidemokratian aatteena pätemättömyytensä huipulle, poliittisen mahouden tilaan. Demarirahjat voipuneen alavireisinä kumistelevat ikiomaa hedelmätöntä, onttoa elämänpuutaan, kuuleeko kukaan.

Eheytyminen ja “uudestisyntyminen” niin henkilökohtaisella samoin kuin järjestötasolla alkaa ongelman tunnistamisesta ja vilpittömästä tunnustamisesta esimerkiksi; “Hei vastarannan pojat! Olen Jyrki ja olen alkoholisti. Auttakaa minua edes häpeämään omaa tilaani.”

NRA:n tarinatupa