NRA on kansalaisoikeusjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää ampuma-aseiden omistajien oikeusturvaa ja aseiden hallussapito-oikeutta, valistaa turvallista ampuma-aseiden säilytystä sekä turvata ampumaharrastuksen, metsästyksen, asekeräilyn, urheiluammunnan ja maanpuolustustyön jatkuvuus. |
OIKAISUTVastine toimittaja Tommi Niemisen artikkelin Aseiden valtakunta 16.11.2008 johdosta:Artikkelin sävy on selkeästi asevastainen ja eräiltä osin myös epätarkka. Toimittaja Nieminen väittää artikkelissaan, että Pentti Virtanen olisi sanonut NRA ry:n puheenjohtaja Runo K. Kurkon huutaneen hänelle, että uudelleen koottuja Lahti pistooleja ei tarvitse tarkastaa. Asenäyttelyssä allekirjoittanut selvitti CIP tarkastuksen asiantuntija insinööri Katerman kanssa Virtaselle, miksi Lahti pistooleja, jotka ovat Keskusrikospoliisin lausunnon mukaan valmistettu toisen maailmansodan aikana Valtion Kivääritehtaalla ei tarvitse tarkastuttaa CIP normien mukaisesti. Tarkastuspakko koskee 01.07.1983 jälkeen valmistettuja aseita. Aseiden valmistukseen liittyvää oikeudenkäyntiä käydään edelleen Rovaniemen Hovioikeudessa Oulussa. Toimittaja Niemisen allekirjoittanutta koskeva tosiasioiden vastainen väite: “hän on niitä miehiä, joiden mukaan mahdollisimman vapaa aselaki on paras turvallisuuden tae” on täydellisesti ristiriidassa tosiasioiden kanssa. NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry:n kotisivut (www.nra.fi) ovat myös toimittajien käytössä. Tarkkuutta ja tosiasioita edellytetään mm. silloin, kun esitetään yhdistyksen nimi, joka ei ole kansallinen kivääriliitto. Odotan itseäni ja edustamaani järjestöä koskevien tietojen välitöntä korjaamista! Muihin artikkelissa esiintyviin virheellisyyksiin palaamme kotisivuillamme: Ystävällisesti, Runo K. Kurko YLEISRADIO, TV1, A-Talk 8.11.2007NRA:n puheenjohtaja oli mainitussa ohjelmassa virheellisesti mainittu asekauppiaaksi kaikissa ohjelman aikana esitetyissä henkilötietokentissä. Tosiasiallisesti Runo K. Kurko ei ole ollut asekauppias sitten vuoden 1994. Helsingin Sanomissa 8.7.2007 olleen artikkelin johdostaHyvä Hanna Eriksson, Haluamme tuoda tietoonne asioita aiheesta josta kirjoititte artikkelissanne sunnuntaina, 8.7.2007. Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohje ei ole aselakimme hengen eikä pääsääntöisesti edes kirjaimen mukainen. Arpajais- ja asehallintoyksikkö on koko toimintansa ajan ollut tehotonta, poukkoilevaa ja on poliitikkojen erityisen tarkkailun kohteena. Kyseisen yksikön toimintaa jo pidemmän aikaa koskeneet organisaatiolliset uhkatekijät ja henkilökunnan supistamispaineet ovat aiheuttaneet kyseisessä yksikössä sisäisiä paineita lietsoa yleistä pelkoa uhkakuvien viljelyllä sekä paimenkirjeillä jotka eivät palvele mitään todellista tai konkreettista tarvetta, mutta ovat tehokas keino yrityksissä todistaa yksikön näennäinen tarpeellisuus. Viranomaiset olisi tullut kouluttaa jo paljon ennen mahdollisen ohjeen käyttöönottoa tunnistamaan ampuma-aseita ja poliisilaitoksista olisi tullut rekrytoida aseita tuntevia poliiseja lupahallinnon tehtäviin nykykäytännön sijaan, jonka seurauksena monen lupahallintoviran haltija on pätevä hoitamaan virkaansa asianmukaisesti vain teoriassa. Lupahallinnon tarkoitus on palvella asiallisilla perusteilla aselupia hakevia kansalaisia, eikä pohtia milloin rikoksesta rangaistulle voitaisiin myöntää aselupa. NRA vastustaa jyrkästi ampuma-aseiden luovuttamista huumerikoksista rangaistuille koskaan ja muihin rikoksiin syyllistyneille erityisesti ammatti- ja taparikollisille ei tulisi millään perusteella myöntää ampuma-aselupia. Tämä asiantuntijanäkökulma on karkeassa ristiriidassa mm. sen kanssa että edellämainituissa paimenkirjeissä on määritelty, muun ohella, missä vaiheessa väkivalta- ja huumausainerikollisille voidaan myöntää lupa ampuma-aseiden hallussapitoon. AAHY:n yhtenäistämisohjeluonnoksen perusteella se olisi joissakin tapauksissa mahdollista välittömästi vankilatuomion päättymisen jälkeen, mikä on räikeä esimerkki tämän ohjeistuksen tekemällä tehdystä ja sekä todellisen asiantuntijakunnan lausunnot sivuuttavasta että jo normaalin järjenkin vastaisesta sisällöstä. Vastaavasti sen sisältö demonisoi jo aselainkin tarkoittamia laillisia ja tarkoitukseensa erinomaisesti soveltuvia tarkkuus- ja metsästysaseita niin että jo aselain kirjaimen täyttäminen aseen hyvästä soveltuvuudesta tarkoitukseensa on kyseenalaista mikäli ohjetta noudatetaan. Professori Jouko Lönnqvistin mielipide siitä, että ampuma-aseiden määrä ja saatavuus vaikuttaisi itsemurhien määrään ei pidä paikkaansa. Ampuma-ase on vain esine jonka poistaminen ei poista sosiaalista ongelmaa. Japanissa suoritetaan vuosittain kunniaitsemurhia ilman ampuma-aseita niin paljon, että se vastaa suuren suomalaisen kaupungin väkiluvun määrää! Kunniaitsemurhia tehdään jopa korkeimmilla valtion ja yhteiskunnan tasoilla. Kiina on myös erinomainen esimerkki itsemurhien järkyttävän korkeasta määrästä ilman ampuma-aseita. Suomen osalta asiaa on tutkittu jo aiemmin ja asiaa on käsitelty Pienaseet ja Suomi –seminaarin yhteydessä ja kansainvälisessä konferensissa lääkärit pienaseita vastaa. Pidämme erittäin omituisena professori Lönnquivistin väitettä jo senkin vuoksi, että Suomessa tehdään runsaasti itsemurhia autolla ajamalla päin vastaantulevaa ajoneuvoa tai siltapilaria. Mikäli vastaantulija selviää hengissä itsemurhayrityksestä, jää siitä hänelle yleensä ikuinen henkinen ja fyysinen vamma. Eikö professori Lönnquivistin tulisi mielummin pyrkiä itsemurhien ehkäisyyn, kuten tohtori Ilkka Taipale on tehnyt pyrkimällä ehkäisemään syrjäytymistä. Metsästys on taajamien ulkopuolella ja syrjäseudulla asuville keski-ikäisille tai vanhemmille miehille syrjäytymisen estämiskeino, haja-asutusalueiden mittakaavassa niistä vähintään yksi merkittävimmistä ellei jopa kaikkein merkittävin. Suosittelemme Teitä tutustumaan NRA:n kotisivuihin, sillä Hesarin tilaajista varmasti kolmanneksessa harrastetaan metsästystä tai ampumaurheilua ja asevastaiset kannanotot eivät ole mielekkäitä lehden linjan kannalta. Odotamme Teiltä lähitulevaisuudessa yhteydenottoa, sillä artikkelin haastattelu on valitettavasti yksinomaan viranomaishaastattelu ilman vastinetta alan tosiasialliselta asiantuntijataholta ja asia koskee yli 600.000 aseluvan haltijaa. Runo K. Kurko ps. Suosittelemme tutustumaan myös lausuntoomme aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeesta. Oikaisu Rekyyli-lehdessä nro. 7/2006 olleeseen
|
Copyright NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry |