PÄÄSIHTEERIN AJATUKSIA 30

ENTINEN EPÄNORMAALI, NYKYINEN NORMAALI

Nykyään eri tahot puolustavat aktiivisesti erilaisten ”vähemmistöjen” oikeuksia ja samanaikaisesti on enemmistöjen oikeudet haluttu tarkoituksellisesti unohtaa. Vähemmistöjen oikeuksien puolustajat ovat kuitenkin varsin valikoivia ja riittävän arvokkaiksi ja puolustamisen arvoisiksi halutaan nähdä lähinnä vain tietyt ”mediaseksikkäät” vähemmistöt kuten monimuotoiset seksuaalivähemmistöt. Tuki vähemmistöille osoitetaan mm. osallistumalla ”mediaseksikkäisiin” tapahtumiin kuten Pride. Jopa perheen pienet lapset ja lemmikit otetaan mukaan erilaisiin Pride tapahtumiin osoittaen näin mahdollisimman laajaa suvaitsevaisuutta ja tukea vähemmistöille.

Pieni lapsi ei osaa valita tai ilmaista itseään ja tahtoaan, mutta itsekkäät vanhemmat haluavat altistaa heidät mukaansa erilaisiin, jopa heidät ikävästi leimaaviin tapahtumiin. Mielestäni kyseessä on tilanne, jossa jo sen kuuluisan ”sosiaalitantan” tulisi tehdä johtopäätöksensä siitä, mikä on lapsen edun mukaista ja mikä kenties ei. Sen sijaan ”sosiaalitantat” keskittyvät siihen, ovatko vanhemmat sopivia lastensa huoltajiksi, mikäli he ottavat kantaa esimerkiksi nettikeskusteluihin joissa mm. kritisoidaan poliittisesti korrektia linjaa. Kannanottoa lapsen etuun siis löytyy, kunhan agenda on poliittisesti korrektin päämäärän ajaminen.

Enemmistöjen kuten mm. kantaväestön tai heterojen oikeuksia ei kovin moni tunnusta julkisesti puolustavan, vaan lähinnä jopa väheksyvän. Jos järjestettäisiin esimerkiksi laaja heteromarssi vastaavaan tyyliin kuin seksuaalivähemmistöjen Pride tapahtuma, jossa heterot pukeutuisivat samoin kuin osallistujat Pride marssiin ovat pukeutuneet tai siis lähinnä jättäneet pukeutumatta, niin uskallan epäillä, että tapahtuman seurauksena rapsahtaisi muutama syyte sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta. Eihän se nyt kertakaikkiaan nykymaailmassa sovi, että enemmistöllä olisi vastaavia oikeuksia kuin vähemmistöillä.

Päivän sana on, että entinen normaali on nykyään epänormaalia ja entinen epänormaali on nostettu nykyiseksi normaaliksi oli kyse esimerkiksi sulkupuolisesta suuntautumisesta tai laillistetusta parisuhteesta. Ja joka tätä uskaltaa kyseenlaistaa saa välittömästi suvaitsemattoman leiman. Ja mikäli ottaa kantaa asiaan esimerkiksi nettikeskustelussa, on jo selkeä ”vihapuhuja”. Julkinen sukupuolisiveellisyyden loukkaaminen eli kaikenlainen pervoilu on sallittua ilman edes pelkoa seuraamuksista, kunhan olet osa vähemmistöjä tai ainakin esität kuuluvasi vähemmistöihin.

Suomen Uutisten artikkeli toi esille Jussi Halla-ahon mielipteen nykyisestä kaiken suvaitsemisesta Porin SuomiAreenalla. SuomiAreenan arvokeskustelussa Halla-aho totesi; ”sanat ovat alkaneet tarkoittaa vastakohtaansa, kaiken suvaitseminen ei ole eurooppalainen arvo”. Nimenomaan näin on nykyisessä yltiösuvaitsevaisessa ”nurinperin” maailmassa. Ns. suvaitsevainen esiintyy näennäisen avarakatseisena, mutta osoittautuu muita tuomitsevaksi, mikäli nämä eivät jaa samaa mielipidettä tai ajatusmaailmaa hänen kanssaan. Suvaitsevainen on siis todellisuudessa varsin suvaitsematon omistaan poikkeaville mielipiteille, joita mielipiteitä ja sananvapautta suvaitsevaisen mielestä tulee myös lisäksi rajoittaa.

Jussi Halla-aho otti SuomiAreenalla asiallisesti kantaa myös sananvapauteen ja vihapuheeseen. Halla-aho uskoo kaikkien vannovan sananvapauden nimiin ja siitä huolimatta yhtä aikaa kuitenkin sananvapauden toteutumista kaikin tavoin rajoitetaan ja estetään mm. vaatimalla yhä tiukempaa vihapuhekontrollia ja rangaistuksia niille, jotka käyttävät sananvapauttaan. Sananvapauden tulee koskea kaikkia eli siis myös Jussi Halla-ahoa, Sinua ja minua piditpä muiden sananvapauden käyttämisestä ja mielipiteistä tai et. Sananvapauden ei tule olla valikoivaa, vaan kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus omiin mielipiteisiin ja mielipiteen vapauteen kenenkään estämättä/häiritsemättä.

Kun esille otetaan ”taikasana” vihapuhe, kyse ei usein todellisuudessa ole vihapuheesta, vaan kyse on halusta sensuroida toisinajattelijoiden mielipiteet. Vallassa oleva eliitti ei halua tuotavan esille totuutta ja väärin harjoitettua polittiikkaa ja siksi valtava sensuurikoneisto saa toimia vapaasti erilaisin ilmiantosysteemein ilman, että kukaan kontrolloisi tämän sensuurikoneiston käyttöä, saati toiminnan laillisuutta. Tarve saada vaihtoehtomediat lopetettua ja poliittisesti korrektin ”totuuden” vastaiset mielipiteet hiljennettyä on osa agendaa, jota ahkerasti vihervasemmistolaisen koulutuksen saaneet, helposti johdateltavissa olevat valtamedian toimittajat ajavat.

Poliittiseseti korrektiin totuuteen ei kuulu esimerkiksi positiivista uutisointia USA:n presidentti Donald Trumpista, vaan esiin tuodaan epäolennaisuuksia ja jopa härskiä mustamaalaamista vertaamalla Donald Trumpia sikaan. Poliittisesti korrektiin totuuteen kuuluu sen sijaan Jean-Claude Junckerin kompurointien laaja selittely, kun esille tuli vahva epäily ”kännisekoilusta”. Puolueena Perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho kuuluvat samaan ryhmään kuin Trump, joita tarkoituksellisesti pidetään jopa uutispimennossa, eikä heistä vahingossakaan tuoda esille mitään positiivista ns. valtamediassa. Konservatiivisia uutiskanavia ei myöskään haluta refereoida ns. valtamedioissa.

Hakukoneet kuten Google, erilaiset ennen avoimet netin keskustelupalstat kuten Suomi24.fi, Facebook, Youtube, valtamedian erilaiset kommenttiosiot yms. ovat mukana tässä sensuurissa ja taistelussa sananvapautta vastaan. Poliittisesti ohjatun vainon kohteina olevia jahdataan ja vainotaan huomattavasti kovemmin keinoin kuin ammatti- ja taparikollisia tai jopa terroristeja. Ja näihin henkilöihin kohdistuvat rangaistusvaatimukset ovat todella yläkanttiin verrattuna yleiseen rangaistusten tasoon Suomessa. Missä on oikeus, kohtuus ja yhdenvertaisuus lain edessä?

KANSALAISOIKEUDET

Kansalaisoikeuksiin ja ns. poliittisiin oikeuksiin kuuluvat mm. oikeus elämään, vapaus ja henkilökohtainen turvallisuus, oikeus omaisuuteen, ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus, mielipiteen- ja sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ja vapaus osallistua julkiseen toimintaan. Lähin vastine näille oikeuksille Suomen oikeusjärjestelmässä ovat perusoikeudet, jotka on säädetty Suomen perustuslakiin. Perustuslain asema normihierarkiassa on kaikkein korkein, joka kuvastaa normin tärkeyttä muihin normeihin nähden, ollen muiden normien yläpuolella.

Wikipedia määrittelee kansalaisoikeuksista;”Kansalaisoikeudet ovat perustuslakiin kirjattu joukko poliittisia ja negatiivisia yksilönvapauksia, joita julkinen valta ei saa loukata tai rajoittaa edes demokraattisella päätöksellä. Ne ovat pikemminkin toimivan demokratian elinehto.”. Siis negatiivisia yksilönvapauksia, mutta kenen kannalta negatiivisia? Poliittisessa ohjauksessa ja poliittisesti korrektin totuuden vuoksi halutaan kansalaiset riisua yksilönvapauksista. Nämä yksilönvapaudet voivat olla negatiivisia vapauksia vain lähinnä niille, jotka haluavat riisua kansalaiset näistä kansalaisoikeuksista eli yksilönvapauksista.

ETSK Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sivuston mukaan EU:n perusoikeuskirjassa kootaan yhteen kaikki henkilökohtaiset oikeudet, kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, joita ihmisillä on EU:ssa ja joita sovelletaan EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioihin näiden pannessa täytäntöön EU:n lainsäädäntöä. Jäsenvaltion kansalainen saa automaattisesti unionin kansalaisuuden oman maansa kansalaisuuden lisäksi. EU:n kansalaisuudesta johtuvia oikeuksia ovat muun muassa oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa. Eli EU:n perusoikeuskirjassa on kyse nimenomaan jäsenvaltioiden kansalaisista, ei koko maapallon.

Parhaan kuvan vallitsevasta tilanteesta voi kukin henkilökohtaisesti todeta tekemällä kuvahaun jollakin selaimella. Esimerkiksi käyttämällä hakusanoja ”civil rights” Googlen kuvahaun kautta on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta löytää kuvaa kansalaisoikeuksista joka kohdistuisi yksinomaan tavalliseen valkoihoisen rodun edustajaan, vaikka nimenomaan valkoisen rodun edustajat ovat nykyisten kansalaisoikeuksien kaventamisen kohtena enemmäin kuin mitkään vähemmistöt tai esimerkiksi afroamerikkalaiset.

Black lives matter on esillä vahvasti, samoin kuin Equal rights for all. Iskulauseissa esiintyvä kaikki ei kuitenkaan tarkoita valkoihoista, kantaväestöön kuuluvaa ihmistä, vaan hänet halutaan edelleen jostain syystä nähdä jonkinlaisena riistäjänä. Kuinka kauan nämä ns. vähemmistöt haluavat hakea oikeutta samoilla jo vanhentuneilla perusteilla ja leimata itse toisen rotuisia rasisteiksi, vaikka todellisuudessa he itse ovat rasistisia kantaväestöä kohtaan.

#ME FIRST -KAMPANJA

Suomessa olisi osana sosiaalista mediaa aiheellista käynnistää kampanja nimeltään #ME FIRST eli #MINÄ ENSIN. Kampanjan alulle laittajina ja keulakuvina voisivat toimia poliittisen eliitin edustajat, jotka olisivat kampanjan varsinainen ruumiillistuma tuoden esille toteuttamansa poliitikan perustaa. Kaikki samanmieliset ”tavikset” voisivat sitten omantunnon ja mieltymystensä mukaan liittyä samaan, yhteisölliseen kampanjaan poliittisen eliitin sulavaksi jatkoksi ja kaikilla olisi niin mukavaa.

Tämä jos joku voisi lisätä sitä paljon kaivattua sosiaalista yhteisöllisyyttä samanmielisten ihmisten kesken. Huomion hakemiseksi ei tarvita erityistä paraatia, marssia, mediasirkusta tai vastaavaa ja valistuneita, yläkanttiin meneviä tarkoitushakuisia arvioita tapahtuman osallistujien määrästä, koska kampanjan osallistujamäärä olisi kaikkien helposti todennettavissa kampanjasivustoilta.

Aikanaan vuosikymmeniä sitten ensimmäistä kertaa USA:han suuntautuvaa matkaani varten sain suuren määrän ”vakavia varoituksia” minua kohtaavasta kulttuurishokista, matkan riskeistä yms. Hämmästys oli suuri, kun perille päästyäni tilanne vaikutti täysin muulta. Todettakoon, että kaikki minua varoittaneet tahot olivat itse saaneet käsityksensä lähinnä tiedotusvälineitä tai TV-sarjoja seuratessa, eikä heistä kukaan ollut koskaan käynyt ”rapakon takana”. Sanonta matkustaminen avartaa pitää todellakin paikkansa, koska mikäli olisin pysynyt ainoastaan turvallisilla kotikonnuilla, olisi käsitykseni suuresta maailmasta jäänyt varsin suppeaksi.

USA:n matkoilla kaupoissa hotelleissa yms asioidessa huomasin, että lähes poikkeuksetta jokainen joka ohitti toisen läheltä, muisti aina sanoa ”excuse me” ottaen samalla katsekontaktin. Ei tullut kyseeseen, että olisi käytetty sitä kuuluisaa ”kyynärpäätaktiikkaa”. Kun päätin autoilun sijaan kävellä hotellilta läheiselle ostarille matkan ollessa n. 150-200 metriä, jokainen minut ohittanut auto pysähtyi ja tiedusteli, onko kaikki ok tai tarvitsenko kenties kyytiä.

Liikenteessä ajaessa en kertaakaan tullut törkeästi ohitetuksi, kukaan ei liimautunut puskuriini enkä saanut osakseni kansainvälisiä käsimerkkejä, äänimerkkejä tms vaikka varmuudella ajoin kuten eksynyt turisti. Eri paikoissa asioidessani jokainen tervehti ystävällisesti ja muisti vielä lähtiessäni toivottaa hyvää päivän jatkoa. Käsitykseni ihmisten tavoista USA:ssa vahvistui entisestään myöhemmin matkustaessani itärannikolta länsirannikolle ja eri puolilla USA:ta. Small talk – aivan, mutta samalla myös pala ystävällisyyttä ja toisen huomioimista, joka ei edes maksa mitään.
Kulttuurishokki toki iski, mutta vasta palattuani Suomeen, jolloin jouduin valitettavasti toteamaan, että elän ilmeisesti junttien maassa. Jo tavaksi tulleeseen tervehtimiseen oli turha odottaa vastausta. Ovista mennessä jokainen huolehti siitä, että pääsee vain itse ovesta. Ja kun ”kauppakassi” jätti tien poskeen kovalla pakkasella, kukaan ei huomiota viittovista käsimerkeistäni huolimatta edes vaivautunut pysähtymään, saati auttamaan. Ja tähän aikaan Suomi oli vielä ”lintukoto” eikä meillä ollut vielä esiintynyt nykypäivänä esiintyviä harhautuksia, joita ovat ammatti-/taparikolliset tehtailleet laittaen ”syötin” ja pysäyttäen ajoneuvoja ryöstötarkoituksessa.

Minna Helin

pääsihteeri

LÄHTEET:

Suomen Uutiset: https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-arvokeskustelussa-suomiareenalla-sanat-ovat-alkaneet-tarkoittaa-vastakohtaansa-kaiken-suvaitseminen-ei-ole-eurooppalainen-arvo/

Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisoikeudet

ETSK Euroopan talous- ja sosiaalikomitea: https://www.eesc.europa.eu/fi/policies/policy-areas/fundamental-and-citizens-rights