PUHEENJOHTAJAN KOLUMNI VIII

TODELLINEN VAIKUTUSVALTA

Aseluvanhaltijat Euroopassa ja erityisesti Suomessa ovat suhtautuneet aselakien kiristymiseen hämmästyttävän passiivisesti ymmärtämättä, että aseen omistaminen laillisiin käyttötarkoituksiin on pian mahdotonta. Kansalaisten käsitys omista vaikuttamisen keinoista on lähinnä eräänlainen ”uskon asia”, eli luotetaan järjestöjen kykyyn ja haluun puolustaa aseoikeutta. Käsitys siitä, että voisi olla todellinen yhdistävä kattojärjestö on osoittautunut ainoastaan kuvitelmaksi, sillä yksikään toimiva järjestö ei halua vähentää johtonsa vaikutusvaltaa jäsenistönsä keskuudessa. Suomessa NRA ry perustettiin tarpeeseen vaikuttaa lainsäätäjiin ja selkeä näyttö siitä oli myös perussuomalaisten ”jytky” 2011, minkä syntymiseen vaikutti vuosien 2009/2010 aselain valmistelu ilman asiantuntijoita.

Asedirektiivien vastaista rintamaa on mahdotonta saada toimimaan, sillä EU:n komissio valmistelee esityksensä parlamentille yleensä salaa ja esityksen esitöihin osallistuu eri EU:n jäsenvaltioista valikoitu asevastainen virkamiesryhmä. Parlamenttiin vaikuttaminen viesteillä tai opaskirjasilla on ajan haaskausta, sillä pelkästään EU:n parlamentin edustajista 226 tiedetään olevan sionisti George Soroksen korruptiolistoilla. Yksittäiset edustajat saattavat saada aikaan pieniä muutoksia direktiiviin ennen äänestystä, mutta mitään todella merkittävää on turha odottaa. Suomen osalta ainoastaan Jussi Halla-aho onnistui aktiivisuutensa ansiosta saamaan hienosäätöä, mutta kyseiset muutokset on pystytty jo vesittämään Suomessa sisäministeriössä.

Todellista vaikutusvaltaa on ainoastaan USA:n NRA:lla, sillä Harlon Carterin aikana NRA muuttui vähitellen poliittisesti vaikutusvaltaiseksi järjestöksi. NRA:n poliittisen vaikutusvallan kasvaminen on tapahtunut n. 40 vuoden aikana ja siitä ansaitsee kiitokset erityisesti Harlon Carter. Tähän päivään mennessä kaikki yritykset NRA:n nujertamiseksi ovat epäonnistuneet. Vaikutuskanavat ovat toimivia ainoastaan silloin, kun lainsäätäjät kuuntelevat herkällä korvalla järjestöä ja sitä kautta äänestäjiään. Tämä asia on täydellisesti unohdettu Euroopan Unionissa. Käsitys siitä, että uusi järjestö voisi Euroopassa onnistua kuten NRA USA:ssa on ainoastaan hyväuskoisia aseen omistajia varten, sillä EU:n komissio toimii kuin aikanaan politbyroo Moskovassa. Komissio on täydellisesti vieraantunut jäsenvaltioiden kansalaisista.

USA:ssa NRA:n henkilövalinnat ovat onnistuneet johdon osalta erinomaisesti, josta viimeisenä osoituksena on everstiluutnantti Oliver Northin (ret.) valinta NRA:n presidentiksi. Käytännössä Wayne LaPierre on osoittautunut todella asialle omistautuneeksi operatiiviseksi johtajaksi ja lakiasiat ovat Cris W. Coxin johdolla onnistuneet yli odotusten. NRA:n vaikutusvallasta kertoo myös vuosikokous Dallasissa 4-6 toukokuuta 2018, jolloin osallistujia oli 87.154, mikä oli samalla NRA:n näyttelyn ennätys. Jäsenmäärä on jo ylittänyt 6.000.000 jäsentä, mikä on enmmän kuin koko Suomen väkiluku, joten siitä saa kuvan vaikutusvallan jatkuvasta kasvusta. NRA:n kokouksen huippuvieraina olivat presidentti Donald Trump ja varapresidentti Mike Pence. Kokousvieraina olivat myös useat senaattorit ja kuvernöörit, kuten presidenttiehdokas senaattori Ted Cruz.

Asevastaisille poliitikoille USA:ssa ja Euroopassa NRA:n menestystarina on katkeraa, sillä USA:n perustuslain lisäys”second amandment” on NRA:n toimien ansiosta säilyttänyt aseoikeuden USA:ssa ja samalla mahdollistanut kansalaisten oikeuden puolustaa ampuma-aseilla itseään, sekä läheisiään. Euroopassa kaikki yritykset saada aikaan tehokas poliittinen vaikuttamiskeino komissioon ovat osoittautuneet käytännössä mahdottomiksi, sillä Eurooppa on menetetty maanosa kansallisvaltioiden tuhoutuessa pakolaisstatuksella Eurooppaan tunkeutuvien siirtolaisten paineessa. Komission johto ei ole kiinnostunut metsästyksestä tai urheiluammunnasta, vaan ainoastaan oman asemansa turvaamisesta, joten tilanne voi parantua ainoastaan sisällissodan kautta.

Kuvitelma uuden löyhän järjestön, kuten Firearms Unitedin vaikutusvallasta perustuu ainoastaan järjestön puuhamiesten internetin käyttöön, eli käyttämällä sionisti Mark Zuckerbergin Facebookia uskotaan voitavan vaikuttaa asioihin. Zuckerbergin ja Facebookin normit ovat täysin asevastaisia, joten käyttämällä FB:tä ainoastaan paljastetaan yksinkertaisten tukijoiden toiveet asevastaisille viranomaisille. Olen tuntenut ”deja vu” ilmiön kuullessani ensimmäisen kerran Firearms Unitedista, jolloin mieleeni palasi suomalaisten teekkarien toiminta-ampujien yritys perustaa ”Aseliitto” niminen yhdistys, mutta heidän onnekseen sain selvitettyä heille, että yhden asian liike ei tule menestymään Suomessa.

Vuonna 1999 sain sisäministeri Enestamin ymmärtämään, että Albertinkadun surmien tekijä onnistui valvonnan pettäessä suorittamaan murhatyönsä laina-aseella, eikä kyseessä ollut aseluvanhaltijan tekemä verityö, vaan henkisesti häiriintyneen naisen teko. Albertinkadun surmien käsittely mediassa aiheutti myös sen, että pääministeri Paavo Lipponen oli valmis jo silloin kieltämään kaikki suurilippaiset käsiaseet, vaikka hänellä ei ollut lainkaan tietoa teon taustoista. Irtopisteitä keräävät poliitikot, joista erityisesti ministeri Pekka Haavisto oli valmistautunut Ruben Stillerin ohjelmassa esittämään aseiden tarpeettomuutta kansalaisille. Hänen epäonnekseen vastustajana olin minä, joka tunsin tarkoin lainaamiseen johtaneen tilanteen ja pystyin argumentoimalla tuhoamaan ministeri Pekka Haaviston kuvitelmat asekiellon onnistumisesta Suomessa.

Euroopan Unioni ja kansainväliset asevastaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot ovat ongelma yhdessä vihervasemmiston kanssa. Suomessa tilanne on vaikeutunut kokoomuksen muututtua viherliberaaliksi puolueeksi ja keskustan johdossa olevan pääministeri Juha Sipilän tunnustaessa julkisesti ajavansa Sotea ”bolshevistisella rauhallisuudella”! Keskusta on näennäisesti halunnut pitää koko Suomen asuttuna, mutta äänestäjille ei ole selvinnyt, tarkoittaako Sipilä asuttuna pitämisellä maahan tunkeutujia, vai suomalaista kantaväestöä. Asevastaisuus on johdettua toimintaa ja jäljet johtavat aina samoihin kansainvälisiin toimijoihin. USA:ssa toimivat merkittävimmät asevastaiset ryhmät, vaikka siellä NRA on pystynyt pysäyttämään tai ratkaisevasti vaikuttamaan asevastaisiin esityksiin! YK on ollut pienaseisiin liittyvien aseriisuntatoimien toteuttaja, sillä eräät eurooppalaiset valtiot, kuten Norja ja Suomi ovat saaneet suhteettoman vaikutusvallan asevastaisina toimijoina.

Luottamus siihen, että kokoomuksen ministeri muuttaisi direktiivin täytäntöönpanon aikataulua ratkaisevasti ja antaisi asiantuntijoiden korjata esitystä ovat toiveajattelua. Sisäministeri Mykkänen on osoittautunut vihreän aatteen kannattajaksi ja ”poliisiministerinä” kannattaa jopa vihreiden kansalaistottelemattomuutta. Voin todeta kokemuksesta, että poliitikkoon ei pidä luottaa, sillä puoluekuri ylittää aina perustuslain velvoittavuuden äänestyksessä eduskunnassa. Lupaukset on helppo unohtaa, ne muistuvat mieleen ainoastaan ennen vaaleja, joten kansalaisen kannattaa miettiä tarkoin mitä puoluetta äänestää ja miksi? Uudet edunvalvojat ovat aina tervetulleita niin kauan kuin he muistavat sen tosiasian, että on syytä tarkistaa ennen edunvalvojaksi ryhtymistä, haluaako joku edunvalvontaa! On mahtipontista ilmoittaa FB:ssä edustavansa 100 miljoonaa aseen omistajaa, vaikka todellisuus saattaa olla aivan toinen.

HARHAAN JOHDETUT

Kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja viranomaisiin on suorastaan liikuttavaa, sillä ainoastaan vaalien kautta voidaan saada muutos aikaan. Euroopan kansat ovat voimakkaan keskushallinnon ja epädemokraattisesti toimivan parlamentin hyväksymien direktiivien panttivankeja, ilman mahdollisuuksia elää turvallisessa Euroopassa. Miljardööri, sijoittaja George Soros ajaa Euroopassa omia tavoitteitaan, joista merkittävin on Islamia tunnustavien valloittajien pakkoasuttaminen Euroopan omaleimaiseen ja edistykselliseen kulttuuriin. Euroopan valtioista Italia on joutunut Rooman Valtakunnan ajoista lähtien valloittajien käsiin kymmeniä, ellei satoja kertoja, mutta kansa on säilyttänyt omaleimaisuutensa ja kristillisen uskonsa jo lähes 2000 vuotta. Italiaan pystyy EU:n komissio vaikuttamaan ainoastaan korruption ja pankkimafian kautta, mutta kansa haluaa säilyttää oman elämäntapansa, siksi Italian nykyhallitus on todellinen uhka Soroksen operaatioille.

Suomessa poliitikkohin kohdistuva korruptio on taitavasti kätketty, se tapahtuu virkanimitysten tai merkittävien laitosten johtotehtäviin nimitysten kautta. Suoranainen rahatukku ei tule kysymykseen, mutta puolueelle voidaan esim. rakennusoikeutta vastaan järjestää merkittäviä taloudellisia etuisuuksia. Sdp on piilotetun korruption todellinen taitaja, sillä vuoden 1966 Forssan puoluekokous johti rakennusteollisuuden joutumisen sdp:n erääksi merkittäväksi rahoittajaksi. Ammattiliittojen kautta kulkee merkittäviä summia vaaleja edeltävänä aikana sdp:n ehdokkaiden vaalitaisteluun. Sdp on Euroopassa tuhoutuva aatesuunta, siitä on useita erinomaisia esimerkkejä, joista ehkä merkittävin on Saksa. Sdp on osoittautunut jo viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan unohtaneen työväen aatteen, sillä avoin maahanmuuton tukeminen ei ole työväestön etujen mukaista. Valitettavasti sdp:n kannattajat ovat valtamediaan luottava ryhmä yli keski-ikäisiä ja vanhuksia, siksi vaaleissa sdp yleensä menestyy.

Avoimien rajojen politiikka ja sen tukeminen on kansan tahdon vastaista kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta siitä huolimatta korruptoituneet poliitikot jatkavat liturgiaa vertaamalla suorastaan luonnonvoimiin siirtolaisuutta Saharan eteläpuolelta olevista valtioista. Vuoden 2015 tapahtumat ovat valitettavan hyvin muistissa ja kaikki silloisen sisäministeri Petteri Orpon väitteet siitä, että rajoja ei voinut sulkea ovat perättömiä, suoranaisia valheita. Valloittajan elkein esiintyneiden, jopa sotarikollisiksi osoittautuneiden nuorten miesten toiminnan seurauksena raiskausrikosten määrä nousi dramaattisesti ja Turussa tapahtui kauan pelätty terrori-isku 18.8.2017, jolloin terroristi surmasi 2 naista ja yritti murhata 8 muuta alueella ollutta. Vaikeneminen ja asian väheksyminen on uhrien omaisten kasvoille sylkemistä ja osoittaa kiistatta poliittisen johtomme olevan väärässä tehtävässä unohtaessaan kantaväestön oikeuden turvallisen elämään.

Terrorismi on aina hyökkäys järjestelmää kohtaan ja Islamiin tukeutuva terrorismi perustuu tarpeeseen alistaa kansakunta hyväksymään valloittajan uskonto sekä tavat. Suomalainen poliittinen johto ja Suomen kansa ei vuonna 1939 hyväksynyt Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin puna-armeijan hyökkäyksen tavoitetta alistaa suomalaiset valloittamalla Suomi. Voimme kysyä, miksi me nyt hyväksymme meille vieraan uskonnon edustajien oikeuden alistaa Suomen kansa. Suomessa sananvapauteen puututaan poliittisen poliisin toimesta, sillä korruptoituneet poliitikot ovat jo myyneet Suomen ulkomaisille suuryhtiöille sekä suursijoittajille ja ainoastaan olemassa oleva kantaväestö on esteenä, hidastamassa prosessia. Aikanaan valtiopetokseen syyllisiä rankaistiin ankarasti, nyt heille järjestyy korkea virka ja kansan harhaan johtaminen jatkuu, kuten se on jatkunut vuodesta 1994 lähtien!

KUPRU JA MITEN SE TEHDÄÄN

Useat valveutuneet suomalaiset muistavat vielä Suomen valtion omistaman yhtiön Soneran johdon käymät umts-kaupat 1999-2001 Saksan ilmatilasta. Päministerinä puuhaili Paavo Lipponen (sdp), valtionvarainministerinä Sauli Niinistö (kok) ja liikenne- ja viestintäministerinä Olli-Pekka Heinonen (kok). Pääministeri Paavo Lipposen I hallitus oli hyvin laajapohjainen ja ministereillä oli käytännössä paljon liikkumavaraa, siksi valtavia talouspoliittisia virheitä tehtiin suorastaan liukuhihnalla. Soneran todellinen vallan käyttäjä oli Karl-Erik Relander ja hänen oli helppo saada mukaan ministeri Olli-Pekka Heinonen mielettömään hankkeeseen ostaa umts-kaupoilla ”ilmatilaa” Saksasta. Kyseessä oleva kauppa oli todellinen ”puhallus”, sillä kaupan kokonaishinnaksi muodostui 4,3 miljardia euroa. Soneran vienti pörssiin 1998 pohjusti Relanderin tapaisille ”saalistajille” yhtiöllä rahastamisen omiin tarkoituksiin.

Hallituksen tuen saaminen perustui Soneran tapauksessa tyypillisesti poliitikkojen tietämättömyyteen liike-elämän realiteeteista. Omistajaohjaus on Valtion omistamien yhtiöiden osalta todellinen katastrofi ja voidaan perustellusti todeta, että Fortum on myös esimerkki henkilökohtaisten etujen hankkimisesta politiikkojen lähipiiriin kuuluville. Energiayhtiön perustaminen siten, että sähkön toimittaja ja öljynjalostus yhdistettiin oli rahasampo eräille, mutta kansalaisille ainoastaan maksumiehen paikka. Fortumin jäädessä ainoastaan sähköyhtiöksi oletettiin toimialan olevan Suomen valtiolle hyviä tuottoja tahkoava, mutta kummallista kyllä, suuressa viisaudessaan politiikot päättivät perustaa sähkön siirtoa varten oman yhtiön Carunan ja myydä sen lähinnä ulkomaisille sijoittajille. Carunan myyntiin liittyvät kuviot ovat todella mielenkiintoisia, sillä Carunaa ei viety Suomessa pörssiin siten, että tavallinen piensijoittaja olisi päässyt osalliseksi ”laiskaan rahaan”.

Veronmaksajien rahoilla on Fortum ostellut suuria sähkölaitoksia ja erityisesti Espoon Sähkön hankkiminen on esimerkki kunnallisen päätöksenteon todellisesta luonteesta. Kokoomuksen johtamassa Espoossa rahasampo Espoon Sähkö oli hyvä työnantaja ja erittäin luotettava sähkön toimittaja. Espoon Sähkön verkot on suurelta osin maksettu yhtiön omilla tuotoilla, mutta myös erittäin korkeilla liittymismaksuilla. Eräillä Pohjois-Espoon alueilla sähköverkon ovat kustantaneet yksityiset kaupunkilaiset, kuten merkittävällä alueella Nuuksiossa. Ilmajohdot pylväineen, sekä muuntaja-asemat Nuuksion alueella ovat esimerkki kansalaisten kokonaan kustantamasta sähköverkosta, minkä hinta vuonna 1986 oli nykyrahassa n. 200.000 euroa liittymismaksuina. Samat maksajat maksavat nyt korotettuja siirtomaksuja itse maksamiaan johtoja, pylväitä ja muuntaja-asemia käyttävästä sähkön siirrosta, sekä joutuvat sähkökatkojen aikana odottamaan muita kaupunkilaisia kauemmin korjaajia, sillä kaikki on ulkoistettu Carunan huollon suhteen.

Toisten maksaman omaisuuden myyminen yhtiöittämisen kautta täyttää rikoslain petoksen ja kavalluksen tunnusmerkit. Kuitenkin Suomen eduskunta hyväksyi Carunan myynnin ilman yhteydenottoa sähköverkon todellisiin maksajiin. Väite Suomen viranomaisten ja poliitikkojen rehellisyydestä on osoittautunut täysin vääräksi, sillä kuntapoliitikot ovat yleensä ensimmäisinä kähmimässä, sitten eduskunta vahvistaa kansanedustajien toimin tapahtuneen. Sähkön toimitus-varmuus on erityisesti Suomessa elämisen edellytys, mutta siirtohintojen tuottojen valuminen ulkomaisille sijoittajille on anteeksiantamaton teko veronmaksajien kannalta. Suomalaisen kiinteistömassan huomattavia omistajia ovat ulkomaiset yhtiöt, erinomainen esimerkki on israelilaisten omistama Citycon, jonka yhtiön tuotot menevät suoraan Israeliin tuottamatta verotuloja Suomeen. Pääministeri Juha Sipilä edustaa pahimmillaan todellista taloudellista virhearvioiden tekijää, kuten ministeri Olli-Pekka Heinonen 1999-2001.

Runo K. Kurko

puheenjohtaja