PÄÄSIHTEERIN AJATUKSIA 45

POLITIIKAN TAKAPIRUT

Politiikassa tärkeintä on, että toiminta ns. näyttää hyvältä eli ulkoisen kuvan luominen. Tähän perustuu myös se, että esimerkiksi TV:stä tai lehdistä tuttu ”julkkis” saattaa tulla valituksi eduskuntaan, vaikka taustalla olisi lähinnä viihdealan osaamista tai esimerkiksi urheilu-ura. Se, mitä todellisuudessa esitetään ajettavan erilaisina vaalilupauksina tai sillä, mitä tosiasiallisesti saadaan jopa kansalaisten edun hyväksi aikaiseksi ei ole juurikaan merkitystä, koska valitettavasti suurella osaa äänestäjiä on varsin lyhyt tai valikoiva muisti.

Mielikuvamaakarit pääsevät politiikassa kaikkein pisimmälle ja kesken soten ja poliittisen uran hoivayhtiöihin yksityissektorille siirtyminen kuten tapaukset Laura Räty (kok), Lasse Männistö (kok) ja Joonas Turunen (kok) toivat esille poliittisen myrskyn, jossa arvosteltiin poliitikkojen moraalia. Poliittisen uran jälkeen odotettavissa oleva merkittävä pesti vallankäyttäjäksi yritysmaailmassa tai palkkiovirka EU:ssa on hyväksytty maan tapa olivat aikaansaannokset positiivisia tai negatiivisia, joista esimerkkeinä on mm. Jyrki Katainen (kok) ja viimeisimpänä Anne Berner (kesk).

Politiikan mielikuvamaakareilla on kysyntää yrityselämässä, koska yrityksissä ollaan kiinnostuneita henkilöistä, joilla on kyky puhua massojen kieltä. Mielikuvamarkkinointi on eduksi palveluiden ja tavaroiden kaupassa kuin myös politiikassa ja erityisesti arvoa lasketaan hankituille hyödyllisille yhteiskunnan sisäpiirin tiedoille sekä tiedoille tulevista yhteiskunnan kehittämishankkeista. Myös verkostoille annetaan arvoa sekä sille, että poliitikko on osoittautunut riittävän nöyräksi, koska jokaisen menestyvän poliitikon takana on takapiru, jonka leipää poliitikko syö ja lauluja laulaa.

Kansanedustajien siirtyminen kesken kansanedustajakautta sulavasti muihin tehtäviin saa aikaan politiikan luottamuksen edelleen murenemista. Monet kansalaiset ovat huomanneet, että olivat vallalla olevat tahot ja puolueet mitkä tahansa, niin sama meno jatkuu ja tämä on vaikuttanut siihen, että suuri osa kansaa on todennut, ettei edes kannata äänestää, koska mikään ei sen myötä muutu. Vaikka hallitukset ja ns. valtaapitävät vaihtuvat, niin tosiasiallisesti muut tahot määrittävät puolueiden ja poliitikkojen rajat ja toimintamallit.

Poliitikkojen takana on mm. EU:n johto sekä laaja EU:n hallinto ja lisäksi poliitikkojen takana ovat erilaiset kansalliset politiikan takapirut kuten mm. eri ministeriöitä johtavat tahot, elinkeinoelämän vaikuttajatahoja ja AY-liike, joilla on merkittävää vaikutusvaltaa. Demokratiassa äänestetään poliittiset näennäiset vallanpitäjät, mutta vaikka vallanpitäjät vaihtuvat, on todellinen vaikutusvalta muualla, joka asetelma ei istu nyky käsitykseen demokratiasta. Toimintaa seuratessa ei voi välttyä vaikutelmalta, onko Eduskunnassa käytetty oppimateriaalina erilaisia Hollywood sarjoja kuten Scandal?

Valtioiden tulisi pyrkiä suoraan demokratiaan Sveitsin mallin mukaisesti, jotta myös kansalaisilla olisi vaikutusmahdollisuuksia, joita ei mahdollista nykyinen ns. edustuksellinen demokratia, jossa takapirut ja rahoittajat määräävät tahdin. Kansalaisilla ei edustuksellisessa demokratiassa ole käytännössä vaikutusmahdollisuuksia, koska etusijan saavat luonnollisesti ne tahot, jotka antavat suoraa sekä epäsuoraa taloudellista tukea vaalityöhön, edustajaehdokkaille ja puolueen toimintaan. Se, että kaikki äänestäjät eli kansalaiset maksavat toimintaa verorahoistaan puoluetukina, kansaneduatajan palkkana ja erilaisina palkkioina kansaa näennäisesti edustaville kansanedustajille ei ole riittävän merkityksellistä omilla asioillaan olevalle poliitikolle.

Jokaisen sotea haikailevan tulisi tutustua Uuden Suomen artikkeliin Terveydenhoidon yksityistämisen seuraus: Käynti ensiavussa 9000 dollaria, sairaanhoitajan antama särkylääke 200 dollaria – ”Joku nauraa matkalla pankkiin, mutta se ei ole potilas” joka kertoo karun kuvan USA:n tilanteesta. Sama kehitys on jo nyt havaittavissa myös Suomessa terveydenhuollossa. Ennen hyväosaiset joilla oli varaa kävivät yksityisellä ja vähävaraisemmat kävivät kunnallisessa terveydenhoidossa ja näin kaikille pystyttiin takaamaan edes jonkin tasoinen tarvittava perushoito.

Terveydenhoidon yksityistämisen myötä ei huono-osaisilla ole enää mahdollisuutta edes perushoitoon, koska kustannusten mekanismi on jäänyt sote-valmistelussa huomiotta. Laajan valinnanvapauden mahdollistaminen ja ja samanaikaisesti julkisten menojen kovemman kululeikkurin yhdistäminen johtavat julkisten perushoidon palveluiden huomattavaan supistumiseen ja muu terveydenhoito maksetaan yhteisestä kassasta ulkomaisten pääomasijoittajien hyväksi, joten seuraukset tulevat olemaan karut.

PIIRI PIENI PYÖRII

2017 Seuran artikkeli Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla tuo esille, mistä Juha Sipilän miljonnat ovat peräisin. Artikkelissa tuodaan esille, että se on ehyt kertomus siitä, miten tullaan miljonääriksi, ei pelkän onnen tai liikemiesosaamisen avulla, vaan hyväksikäyttämällä veronmaksajien – ja hyvien veljien – tukea. Artikkelin mukaan kaverikaupan ansiosta alkoi muodostua sidonnaisuuksien verkosto, jossa liikemiesten rahat ja valtion rahat kiertävät samassa vyyhdessä, kun liikemiehet istuvat ristiin rastiin niin veronmaksajien sijoitusrahastojen hallinnossa kuin niiden sijoituskohteena olevien yritysten johtajina ja omistajina.

Juha Sipilän omaisuutta on piilotettu erilaisten vakuuskuorten avulla ja samanaikaisesti Sipilän hallitus on tuonut pakollisena palkka- ja ansiotulojen sekä verollisten ja verottomien erilaisten kustannusten korvausten saajia koskevan tulorekisterin. Tulorekisteriin ei kuitenkaan ilmoiteta toiminimien yksityisnostoja, joten kokonaiskuva tuloista jää todella vajaaksi. Avoimuudesta ja harmaan talouden torjunnasta puhuttaessa on unohdettu rekisteri, jossa olisi tiedot kaikista korko- ja pääomatuloista sekä erilaisten tulojärjestelyiden alaisista tuloista kuten Juha Sipilän saamien vakuutuskuorten alaisista tuloista. Ei avoimuuutta ja harmaata taloutta voida edes yrittää torjua vain osittain, vaan avoimuuden tulee olla silloin tasapuoleisia ja koskea kaikkia tulonsaajia tasapuoleisesti kautta koko sektorin.

Kokoomus ajaa Häkämiehen toimesta 70 %:n palkkatukea yrityksille, jotka työllistävät maahanmuuttajia kuten turvapaikan saaneita. Kai Mykkäsen (kok) ajamana kokoomus haluaa myös luopua ulkomaisen työvoiman työlupien tarvaharkinnasta. Kaikki puhe siitä, ettei pakolaiskriisissä olisi ollut kyse rahasta, oman edun tavoittelusta sekä siitä, että saadaan markkinat toimimaan halpatyövoimalla verovaroin voidaan unohtaa. Poliitikoilla kyse on kaverikapitalismista eli oman ja lähipiirinsä, sekä oman puolueensa etujen ajamisesta.

Vasemmiston vaaliohjelma ajaisi maatamme yhä pahemmin tuhon partaalle periaatteella rajat auki ja sosiaaliturvalla eläminen mahdollistettava kaikille halukkaille. Valtion menojen lisääminen tänne muualta tulleiden eduksi johtaisi yhä pahempaan katastrofiin koska rahaa jaettaisiin lisää ilman, että sitä tulisi mistään lisää. Meillä ei ole edes nykytilanteessa resursseja, eikä kaikesta päätelleen myöskään halua huolehtia kaikkein vähäosaisimmista oman maan kansalaisista, vaan näitä vähäosaisia kansalaisia päinvastoin tulee koko ajan lisää. On moraalitonta, että velanotto lisääntyisi jatkuvasti ja velat jäisivät jälkipolville maksettaviksi, jotta meillä olisi omista huolehtimisen sijaan mahdollisuus toimia koko maailman sosiaalitoimistona.

Aseluvanhaltijoiden kannalta erittäin kyseenalainen sisäministeriön hanke oli aikanaan AYO eli Aselupakäytäntöjen Yhtenäistämisohje, johon ohjeeseen kerättiin sisältöä poliittisen tarveharkinnan mukaan laajentaen ohjeeseen kaikkia mahdollisia kiristystoimia lähtien EU direktiivistä aina kansalliseen lainsäädäntöön. Lupahallinnon virkahenkilöt velvoitettiin noudattamaan AYO ohjeistusta yli laisäädännön kuten ampuma-aselain, että jopa normihierarkiassa vielä korkeamman perustuslain ylitse katastrofaalisin seurauksin.

Terrori-iskut ensin Euroopassa ja sen jälkeen Suomessa ovat olleet seuraava peruste, johon on vedottu kun lainkuuliaisten aseluvanhaltijoiden asemaa on haluttu kiristää ja kansalaisten perusoikeuksien yli kävellä. Kaikissa ampuma-aseisiin liittyvissä hankkeissa ja tiukennetussa lainsäädännössä on unohdettu keinot kontrolloida rikollisten luvattomien asieden saantia ja käyttöä kuten rangaistusvaatimusten huomattavaa tiukentamista kun rikollisen hallusta löytyy luvattomia ampuma-aseita tai mikä tahansa toisen henkilön vahingoittamiseen soveltuva väline. Fokus on kohdistettu täysin väärin eli rikollisten ja luvattomien ampuma-aseiden sijaan toimet ovat kohdistuneet kerta toisensa jälkeen lainkuuliaisiin aseluvanhaltijoihin ja luvallisiin ampuma-aseisiin.

SUOMEN RAKENTEELLINEN KORRUPTIO

Aika ajoin hehkutetaan, kuinka tutkimukset osoittavat, että Suomi on yksi vähiten korruptoituneista maista. Taloussanomien artikkeli Tutkijan rankka väite: Suomen vähäinen korruptio on osaltaan harhaa tuo esille, että tutkija Anders Blom tyrmää Suomen sijoituksen vähiten korruptoituneiden maiden joukossa. Blomin mukaan Suomessa ei ole korruptio ongelmaa siinä mielessä, että viranomaisten lahjonta olisi yleistä. Blomin mukaan rakenteellista korruptiota eli valta-aseman väärinkäyttöä yksityisen tai ryhmän edun hyväksi kuitenkin esiintyy.

Suomessa ei lainsäädännöstä löydy suoraan korruptiota ja se on olennainen puute. Korruptiota vastaan on olemassa useita kansainvälisiä sopimuksia, joissa Suomi on allekirjoittajana ja joihin lainsäädännössämme viitataan, mutta yksittäisten maiden oma lainsäädäntö määrittelee tarkemmin ne korruption muodot, jotka koetaan tuomittaviksi. Esimerkiksi vaikutusvallan kauppaamista ja väärinkäyttöä ei ole Suomessa kriminalisoitu, vaan asia on aina jätetty pöydälle, vaikka se on ollut esillä jo vuosikymmeniä ja esimerkiksi Ruotsissa pykälät ovat rikoslaissa. Korruption muotoja ovat mm. virkamiehen lahjonta, virkamiehen petollisuus, epärehellisyys, syrjintä, esteellisyys, sukulaisten tai lähipiirin suosiminen sekä lisäksi huono hallinto.

Korruptiota esiintyy kaikilla sektoreilla kuten politiikassa, taloudessa ja julkisessa hallinnossa. Suomessa ei ole olemassa tahoa, jolla olisi riittävää osaamista tai resursseja korruption tutkintaan tai korruption vastaisen toiminnan koordinointiin, eikä Suomessa ole mahdollisuutta ilmoittaa tapauksista myöskään nimettömänä. Se, että verohallinto voi antaa omasta aloitteestaan havaintoja korruptioon liittyen ei ole mainittava edistysaskel, koska kuten tunnettua, verohallinto keskittyy lähinnä helppoon pienyrittäjien toiminnassa havaittavaan ja tutkittavaan toimintaan, jossa liikkuvat ainoastaan pienet rahat.

Suomessa esiintyvä rakenteellinen ja vaikeammin havaittava korruptio on pääosin piilossa ja siksi sen löytämiseen ja kitkemiseen tulee erityisesti panostaa. USA:ssa The American Anti-Corruption Act asettaa raamit kaupungeille, valtiolle ja liittovaltion lainsäädännölle korjata rikki oleva poliittinen systeemi. Anti-Corruption Actillä on kolme ensisijaista päämäärää; 1) lopettaa poliittinen lahjonta 2) lopettaa salaiset rahansiirrot, jotta kansalaiset tietävät, kuka ostaa poliittista voimaa ja 3) korjata rikki menneet vaalit, jotta kansalaiset saavat kontrollin vallanpitäjien sijaan.

Rakenteellista korruptiota pyritään meillä katsomaan läpi sormien ja siitä puhutaan vähättelevään sävyyn hiljaisesti hyväksyttynä ”maan tapana”. Rakenteellista korruptiota esiintyy erityisesti erilaisissa hallintouudistuksissa kuten aikanaan EU jäsenyydessä, joka toi määräävän valta-aseman väärinkäytön mahdollisuudet vahvojen EU maiden eduksi. EU:n myötä on viranomaisilla ollut myös vahva valtuutus ajaa erilaisia kansalaisten perusoikeuksia heikentäviä sekä kansallisia, että EU:n nimissä ajettuja hankkeita, mutta olennaista asiassa on, että tämä tehdään valikoiden.

Jos korruptiotutkimuksissa otettaisiin huomioon rakenteellinen korruptio eli valta-aseman väärinkäyttö yksityisen tai ryhmän edun hyväksi pääsisi Suomi aivan eri kastiin. Yleishyödylliset ja verovapaat puolueita rahoittavat säätiöt, monopolit, rakennusvalvonta ja siihen liittyvä rakennusbisnes, vaaliavustukset, AY liikkeiden rahoittamat vaalikampanjat, EK:n veroedut, ketjuyritysten erikoisasema, kartellit ja niiden muodostuminen, määräävät markkina-asemat joihin ei puututa, yritystuet, sähkönsiirto monopoli, hyvä veli sopimukset, yksityistämisbuumi, tarvittaessa joustavat viranomaisvaatimukset, autoverotus jne. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaikissa näissä on pakko olla rakenteellista korruptiota mukana, koska muutenhan nykyisen kaltainen kuvio ei voisi edes olla mahdollista.

Suomessa rakenteellinen korruptio on pystytty pitämään piilossa myös siksi, että kynnys ilmoittaa asiasta on korkea ja ilmoitusmenetelmät ovat puutteellisia. Lisäksi ongelmana on, etteivät viranomaiset edes usein tunnista korruptiota, koska on aina ollut tapana käyttää viranomaisten virka-asemaa omien ja edustamansa ryhmän etujen ajamiseksi. Korruptiota esiintyy mm. suosintana, hyvä veli verkostona, luottamusaseman väärinkäyttönä ja virkavelvollisuuden rikkeinä ja näitä ”maan tapa” kategoriaan liittyviä toimia ei tutki aktiivisesti kukaan. On yleisesti tunnettu tosiasia, että korruption tutkinta Suomessa on ollut vähäistä, vaikka korruptio ei enää ole asianomistajarikos ja siitä huolimatta esille on tullut yksinomaan ns. yksittäistapauksia.

Poliisi, Tulli, Tukes, Verohallinto, Rajavartiolaitos, Traficom yms. keskittyvät lähinnä yksityishenkilöihin sekä pienyrityksiin liittyvään tutkintaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan nimissä pienten raamien sisällä, eikä se todellakaan ole tehokasta kokonaisuuden kannalta, puhumattakaan tasapuolisuudesta. Suurten raamien sisällä oman edun tavoittelua ja kilpailijoiden aseman horjuttamista jatketaan jopa petoksen tunnusmerkit täyttävin keinoin käyttäen hyväksi viranomaisyhteistyötä ja sen mukanaan tuomaa luottamusasemaa. Liivijengit jylläävät, mutta aivan muualla kuin mitä valtamediasta lukiessa voisi päätellä.

Minna Helin

pääsihteeri

LÄHTEET:

Uusi suomi: https://www.uusisuomi.fi/raha/271901-terveydenhoidon-yksityistamisen-seuraus-kaynti-ensiavussa-9000-dollaria-sairaanhoitajan

Seura: https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/

Taloussanomat: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005997283.html

The American Anti-Corruption Act; https://anticorruptionact.org/