PUHEENJOHTAJAN KOLUMNI III

VIEDÄÄN KUIN SOKEAA PAJUKOSSA

Monet suomalaiset aseluvanhaltijat ovat ihmetelleet jatkuvasti esillä pidettyä aihetta reserviläiskivääreistä ja asedirektiivin täytäntöönpanon kiirehtimisestä. Mikäli Suomeen olisi perustettu jo vuonna 1991 kansalliskaarti tai kodinturvajoukot, niin aiheesta ei olisi mitään tarvetta keskustella, sillä kodinturvajoukot toimisivat luonnollisesti puolustusvoimain ohjauksessa ja kontrollissa. Jatkamalla keskustelua ja kohdistamalla keskustelun kärki itselataaviin sotilasaseita muistuttaviin aseisiin, pystytään tehokkaasti hämärtämään se tosiasia, että direktiivin implementointi merkitsee yleisesti aselupien saannin vaikeutumista kohdistuen kaikkiin aseluvan haltijoihin. Ei voi välttyä kysymykseltä, onko Firearms Unitedin toiminnan tarkoitus hajoittaa Suomessa asealan järjestöjen heikkoa yhteistyötä tarjoamalla kuviteltua vaikutusmahdollisuutta ampuma-aselakiin. Monia aseluvanhaltijoita on hämmästyttänyt se, että Firearms United tukee erityisesti poliisi- ja sotilasaseiksi miellettyjen asemallien luvan saannin helpottamista!

Reserviläisampujat ja kivääripraktikaalia harrastavat ovat hankkineet monipuolisilla varusteilla helposti muunneltavan AR-15 tyyppisen aseen ratatoimintaan, vaikka puolustusvoimain virallinen rk:n kaliiperi on 7,62×39, ei .223 Rem. Valitettavasti juuri AR-tyyppiset aseet mielletään asevastaisissa piireissä ”rynnäkköaseina” eli ”assault rifles”, vaikka aseissa ei ole sarjatulitoimintoa. USA:ssa massamurhissa AR-tyyppiset aseet ovat nro 1, sillä ne ovat helppoja ampua ja ”mediaseksikkäitä”! USA:ssa poliisin SWAT-teamit käyttävät pääosin AR-tyyppisiä aseita sekä H&K MP5 konepistooleja, joten kansalaiset ovat ymmärtäneet ”Arskan” olevan juuri se asetyyppi, mikä on saatava. Erinomainen esimerkki AR-tyyppisen aseen mediasuosiosta oli jälleen viime viikolta kuvat Sipoossa entisen esiehensä murhan .22 kaliiperin Ruger pistoolilla tehneen reservinupseerin kotoa Helsingissä, jälleen AR-tyyppinen ase, jolla surmaaja ampui 4 laukausta oven läpi. Ase oli varustettu laadukkaalla itävaltalaisella kiikaritähtäimellä.

Euroopassa ei ole koskaan ollut USA:n kaltaista perustuslakeihin kirjattua oikeutta kantaa asetta, vaan Euroopassa aseiden omistamisen oikeus on perustunut maanomistukseen tai kuulumiseen hallitsevaan yhteiskuntaluokkaan. Pohjoismaissa on 1900-luvulla kansalaisilla ollut laajat oikeudet metsästää, joten metsästysaseita on ollut aivan tavallisen kansan käsissä runsaasti. Myös suojeluskuntajärjestöt ovat mahdollistaneet Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa jopa sarjatuliaseilla kouluttamisen varsinaisen varusmiespalveluksen ulkopuolella. Euroopan Unioni on koko toimintansa ajan pyrkinyt Goudenhove Kalergi-suunnitelman avulla muuttamaan Euroopan monikulttuuriseksi ja samalla on voitu turvallisuuteen vedoten vähentää kansalaisten oikeuksia omistaa ja pitää hallussaan ampuma-aseita. On erittäin valitettavaa, että EU:n vahvin valtio Saksa on edelleen miehitetty vuodesta 1945 lähtien, eikä kykene estämään Islamin nousua Saksassa, eli todellisuus on ”Finis Germania”.

Älykäs ihminen ymmärtää, että itselataavien aseiden hallussapidon rajoittaminen kantaväestöltä perustuu siihen tosiasiaan, että mikäli maahanmuuttaja ja kansalaisuuden saanut islamisti haluaa, niin myös hänelle tulee voida myöntää lupa itselataaviin kivääreihin ja pistooleihin urheiluammunta perusteena. Suomessa on jo ulkomaalaistaustaisia vartiontiliikkeitä, kuten Tapanilassa ja myös poliisia ollaan täydentämässä kulttuuriamme rikastuttavilla arabeilla. Poliitikko ei halua tukea mitään ampuma-aselakia keventäviä tai byrokratiaa helpottavia toimia, sillä Islamia tunnustavat sharia-lakia toteuttavat voisivat sen jälkeen vaatia samoja oikeuksia kuin kantaväestöön kuuluvat, jolla on ollut nuhteeton elämä ja ollut aseita jopa kymmeniä vuosia. Suomessa on metsästys ollut tärkein peruste ampuma-aseen hankkimiseen, vasta sitten urheiluammunta, joten asealan järjestöjen tulisi kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä turvaamaan aseluvanhaltijoiden oikeudet ja pitää poliitikot tietoisina tulevista vaaleista!

USA:n NRA voi todella perustaa toimintansa yli 6.000.000 jäsenen organisaatioon ja USA:n perustuslain ”Second Amandment” lisäykseen luokittelemalla asevastaiset poliitikot. Ainoastaan toimimalla avoimesti nykyisen poliittisen järjestelmän uskottavuutta arvostelevana järjestönä voidaan saavuttaa tuloksia, sillä kaikkien kiristyvien lakien takana on kuitenkin viranomaismafia. On kansalaisten käsityskyvyn aliarvioimista FU:n väite edustavansa miljoonia eri järjestöihin kuuluvaa kansalaista, joten mandaatti tälläiselle väitteelle tulisi voida todentaa helposti. Henkilökohtaisesti näen uudet toimijat tervetulleiksi, mikäli he tuntevat myös historian aselupamenettelystä Suomessa. Samalla on kuitenkin huomioitava se tosiasia, että USA:n toimien seurauksena olemme joutuneet ottamaan maahamme vierastaistelijoita, joista ensimmäiset olivat Somaliasta. Rasismisyytösten pelossa vierastaistelija on Suomessa valtiovallan ja poliisin erityisessä suojeluksessa.

Aseluvahaltijoiden asemaa ei paranna keskustelu ja peukuttaminen Facebookissa siitä, että mahdollisesti ryhmä praktikal-ampujia saa pitää itselataavat aseet, sekä MPK saa jatkaa Valtioneuvoston Asetuksen mukaisesti reserviläisten kouluttamista myös tulevaisuudessa. Asealan järjestöt hyväksyivät nöyrästi viranomaisten vaatimukset ampumakouluttajasta, joten jokainen aselakia kiristävä esitys on mennyt läpi myös eduskunnassa. Kansalaisten muisti on hyvin lyhyt ja se havaitaan aina vaalien yhteydessä, joten uskooko joku vakavissaan, että asealan järjestöt kykenisivät muuttamaan kehitystä myönteiseen suuntaan, kun kuitenkin samat poliittiset puolueet edelleen ottavat nöyrästi vastaan käskyt EU:n komissiolta. Ainoastaan äänestämällä sellaisia puolueita ja ehdokkaita joiden tavoite on EU:sta eroaminen ja pakolaiskysymyksen ratkaisu voidaan palata aikaan, jolloin harrastusperusteella sai aseen ostoluvan alle kymmenesosan hinnasta nykyiseen verrattaessa!

OIKEUSMINISTERIÖN VIHAPUHEKAMPANJA

Oikeusministeriön virkamiehet ovat ”Against Hate” kampanjallaan aiheuttaneet useille juristeille aamukahvin menemisen henkitorveen, niin ala-arvoinen ja sketsimäinen on opetusvideo. Olemme käsitelleet kansalaisoikeusjärjestö NRA ry:n sivuilla tehdyissä haastatteluissa käsitettä ”vihapuhe” ja on heti todettava, että käsitettä ei ole rikoslaissa määritelty. Lain pitää olla tarkkarajainen ja oikeusministeriön puuhastelu osoittaa, että kyseessä on lähinnä EU:n komission toimesta käynnistetty kampanja ilman käsitystä sananvapauden merkityksestä kansalaisille. Olen henkilökohtaisesti useassa yhteydessä joutunut toteamaan, että Suomessa oikeusministeriössä työskentelevät henkilöt ovat yhtä tietämättömiä Suomen perustuslaista kuin useimmat kansanedustajat. Oikeusministeriön politisoituminen tapahtui jo 70-luvulla Louekosken (sdp) tultua nimitetyksi oikeusministeriksi. Eräänlainen pohjakosketus luultiin saavutetun silloin, kun Tuija Brax (vihr) nimitettiin oikeusministeriksi.

Kokoomuksen hallinnoima oikeusministeriö on tällä hetkellä selkeimmin vaikuttamassa veroja maksavan kantasuomalaisen elämään ja on syytä odottaa, että vaalit huhtikuussa osoittavat kokoomuksen ministeri Häkkäsen epäonnistuneen valitessaan ”Against Hate” sketseihin ”Bomber Jacket” takkiin pukeutuneen näyttelijän. Sketsin henkilöhahmot muistuttavat elävästi Rautatientorin tapahtumien 2017/18 oikeita poliisihahmoja, joten voimme todeta, että vihapuhekampanja kohdistuu Suomessa tavalliseen kantasuomalaiseen, joka ei oikeusministeriön virkamiesten käsityksen mukaan ole oikeutettu sanavapauteen, ainoastaan maksamaan veroja ja pitämään sormensa pois tietokoneelta. Oikeusministeriön kampanjassa on jälleen samoja piirteitä kuin asedirektiivin valmistelussa työskennelleissä virkahenkilöissä, he ovat lähes yksinomaan naisia, joilla ei ole ollut henkilökohtaista kosketusta oikeustieteelliseen ajatteluun opetustoimen kautta.

Ihmiseltä ei voida kieltää vihan tuntemista sellaista ihmistä kohtaan, joka on raiskannut tai surmannut hänen tyttärensä tai vaimonsa. Oikeusministeriön toimet osoittavat kiistatta sen, että oikeusministeriössä pyritään laillistamaan pedofilia Suomessa, koska alaikäisiin kohdistuneisiin seksuaalitekoihin vuoden 2015 jälkeen ovat merkittävästi osallistuneet Suomeen pakolaisina tulleet nuoret miehet. Vihapuheen vastaisen kampanjan tavoite on ilmeisesti myös estää maahan tunkeutujien rikosten arvosteleminen ja jopa tutkiminen. Poliisimme on jo peittämällä rikosten tekijöiden etnisen taustan medialta ollut mukana edistämässä kansalaisten vihantunteen lisääntymistä rikoksentekijöitä kohtaan. On ilmeistä, että oikeusministeriön sketsin tarkoitus on kaikin tavoin estää ns. ”pedofiilien metsästäjien” toiminta vihapuheen ilmenemismuotona, jotta kaikki laittoman ja vaarallisen maahanmuuton vaikutusten arvosteleminen voitaisiin käsitellä oikeusistuimissa ”vihapuheena”.

Valvo ja ilmianna läheisiäsi oli Stalinin Neuvostoliitossa käytäntö, jonka seurauksena oli tiedossa niskalaukaus tai keskitysleirituomio. Oikeusministeriön alaisuudessa toimii vankeinhoitolaitos, joten nyt on korkea aika pohtia vihapuhekampanjan yhteydessä vankeinhoidon ulkoistamista esimerkiksi Siperiaan lähettämällä kantasuomalaisia isiä ja äitejä oppimaan elämään suu supussa. Orwellilainen maailma on tullut Eurostoliiton mukana ja siksi myös tiedustelulait, passien sormenjälkitunnisteiden sekä passikuvien käyttäminen poliisin valvontavälineinä osoittavat, että oikeusministeriössä ei olla laillisuusvalvonnasta lainkaan kiinnostuneista. Oikeusministeriöstä totesi jo 70-luvulla edesmennyt vaimoni varatuomari, rikosrekisteritoimiston apulaistoimistopäällikkö ”vääryysministeriö” ja vertaus pitää mielestäni edelleen paikkansa. Kuinka voidaan luottaa siihen, että kansalaiset luottaisivat oikeuslaitokseen, kun oikeusministeriön toiminta on kuin ”banaanivaltiossa”?

PUHALLUS JA MITEN SE TEHTIIN

Suomessa on yksityisteitä n. 360.000 km ja niistä n. 90.000 km on käytössä asutuksiin kulkuteinä. Yksityisteitä koskeva lainsäädäntö on uudistunut 2019 ja siksi myös yksityisten tiekuntien valtuuksia autonomiseen päätöksentekoon on vahvistettu lain tasolla. Yksityiset tiekunnat ovat joutuneet uskomattoman painostuksen kohteeksi lähes koko Suomen alueella, sillä Tapani-myrskyn 2011 seurauksena eduskunta sääti 2013 sähkömarkkinalain, minkä tarkoitus oli varmistaa sähkön toimitusvarmuus myös haja-asutusalueilla. Tapani-myrsky osoitti kiistatta, että erityisesti Fortum Oyj oli jättänyt järjestelmällisesti hoitamatta puuvarman sähköreitityksen ylläpidon ja siksi sille tuli n. 35 miljoonan euron vahingot myrskyn seurauksena. Ennakoiva toiminta, kuten aikanaan Espoon Sähkö Oy:n toiminnassa oli, on vierasta ahneuden alttarille rakennetulle Fortumille.

Sähkömarkkinalaki ei edellytä maakaapelointia, vaan toimitusvarmuutta siten, että haja-asutusalueella sähkökatko ei ylitä 36 tuntia ja sellainen toimintavarmuus on helppo saavuttaa pitämällä sähköverkon lähialue puuvarmana. Ministeri Pekka Haaviston ollessa valtion yhtiöiden valvonnasta vastaavana ministerinä Kataisen ”sixpack” hallituksessa, tehtiin eräs Suomen poliittisen historian pahimmista ”puhalluksista” myymällä Fortumin verkkoyhtiö Caruna ulkomaisille ryöstösijoittajille ilman suomalaisten sijoittajien ostomahdollisuutta. Carunan myynti oli suora isku kuluttajien kukkaroon, sillä sähkön siirtohinnat ovat nousseet sähkön hintaa nopeammin ja useimmissa tapauksissa suuremmiksi kulueriksi sähkölaskuissa. Caruna on agressiivisesti lähestynyt yksityisiä tiekuntia ja vaatinut lupaa saada sijoittaa maakaapelointi tiekunnan omistamalla tiealueelle. Useimmille tiekuntien edustajille tilanne on täysin uusi.

Yksityinen tie on useimmiten perustettu siten, että joku kapean metsätien päässä oleva vakituinen asukas on myynyt mökkitontiksi määräalan tai perinnön kautta sukulainen on tullut määräalan omistajaksi ja rakentanut kesäasunnon. Sähkölinja on maaseudulla vedetty taloon liittyjän kustannuksella, mutta yleensä sähköistetyllä alueella kustannukset liittymiselle ovat olleet kohtuulliset. Yksityistiet ovat usein päättyviä teitä johonkin kiinteistöön ja siksi tien perusta on myös yleensä mahdollisimman edullisesti rakentunut maa-aineksista, kuten hiekka ja sora. Harvoja yksityisteitä on alkujaan rakennettu kestämään raskaita kuljetuksia ja siksi metsäautotiet ovat käytössä raskaalle kalustolle yleisesti ainoastaan talviaikana, kuten puutavaran kuljetuksiin.

Yksityistien rakenne edellyttää sen jatkuvaa kunnossapitoa, kuten ojien aukaisua, rumpujen korjaamista ja vaihtoa sekä päällysteen uusimista. Tien ojat ja runko eivät kestä maakaapelointia tien alle tai viereen ilman pysyviä vaurioita tai jopa tien tuhoutumista. Kuka vastaa aiheutetuista vahingoista, kun niistä ei vastaa alihankkijana toiminut urakoitsija ja hankkeen takana on ulkomainen suursijoittaja, jota vastaan taistelu on mahdontonta.

Tiekuntien edustajat eivät ole tietoisia oikeuksistaan, sillä suuret ulkomaisten sijoittajien omistamat verkkoyhtiöt esiintyvät kuin heillä olisi ”omistajan ääni” tai ”yleinen etu”takanaan. Totuus on se, että suostumalla verkkoyhtiöiden vaatimuksiin, joutuu yksityinen tiekunta aina vastuuseen maakaapelille mahdollisesti tien hoidossa syntyville vaurioille ja sähkökatkoille, joten tiekunta saattaa joutua vastaamaan ulkomaiselle omistajalle oikeusistuimessa New Yorkissa tai Sydneyssä. Suomessa poliitikkojen suunnaton typeryys on johtanut jo siihen, että kansalaisten maksama infra on myyty ulkomaisille sijoittajille ja kansalaiset maksavat sen uudelleen yhä kohoavina maksuina ja veroina. Yksityisten tiekuntien tulee olla erittäin tarkkana silloin kun heitä lähestyy verkkoyhtiön edustaja, sillä tien alkuperäiseen kuntoon saattaminen jää tiekunnan osakkaiden tehtäväksi ja maksettavaksi eli vastuu on yksinomaan tiekunnan, ei verkkoyhtiön, joka käyttää alihankkijoita ja kiertää siten suoran vastuun!

Runo K. Kurko

puheenjohtaja